Ahdistuneisuudella tarkoitetaan sisäistä levottomuutta ja rauhattomuutta ja siihen liittyy useimmiten myös fyysisiä oireita kuten sydämen tykytystä, vapinaa, vatsaoireita, hikoilua tai huimausta. Tilapäinen lyhytaikainen ahdistuneisuus on luonnollinen ilmiö, eikä vielä tarkoita ahdistuneisuushäiriötä. Ahdistuneisuushäiriöillä tarkoitetaan oireyhtymiä, joissa ahdistus on pitkäaikaista ja tilanteeseen nähden liiallista. Ahdistus voi vaihdella voimakkuudeltaan, tai kasvaa tilanteen mukaan. Usein itsensä ahdistuneeksi kokeva henkilö alkaa vältellä niitä tilanteita, joissa on aikaisemmin kokenut ahdistuksen tunnetta. Välttely voi kuitenkin pahentaa ahdistusoireita, ja alkaa rajoittamaan ahdistusoireita kokevan elämää.
Sosiaalisten tilanteiden pelossa henkilö pelkää muiden huomion kohteena olemista tai muiden ihmisten edessä nolatuksi tulemista, ja päätyy usein välttelemään ryhmä- ja esiintymistilanteita. Tällöin opiskelija saattaa esimerkiksi välttää opiskeluryhmässä suullista vastaamista tai voi jättäytyä kursseilta kokonaan pois suullisten esitysten pelon takia. Uusien ystävyys- tai seurustelusuhteiden luominen voi olla haastavaa sosiaalisten tilanteiden välttämisen ja keskustelun aloittamisvaikeuden takia. Osa sosiaalisen ahdistuneisuuden haitoista rakentuu siten, että vältellessään sosiaalisia tilanteita ahdistuksesta kärsivä ei harjaannu sosiaalisissa taidoissaan.
Yleistyneessä ahdistuneisuudessa ahdistuksen tunne on pitkäkestoista, voimakkuudeltaan vaihtelevaa, eikä liity mihinkään tiettyyn tilanteeseen tai pelkoon, vaan on yleistynyt laajempialaiseksi. Huolestuminen ja murehtiminen saattavat koskea myös erilaisia tavalliseen elämään kuuluvia asioita.
Normaali jännittäminen on luonnollinen osa elämää. Lähes kaikki jännittävät joskus. Jännittäminen muodostuu ongelmaksi silloin kun arkipäiväisten tai opiskeluun liittyvien asioiden hoitaminen hankaloituu tai jää kokonaan tekemättä jännityksen vuoksi. Jännittäminen voi olla yleistä sosiaalisiin tilanteisiin liittyvää ahdistuneisuutta tai esimerkiksi esiintymis- tai ruokailutilanteiden jännittämistä.
Etenkin esiintymisjännitys on korkeakouluopiskelijoilla varsin tavallista. Jännittäjä ei hyödy siitä, että hän pääsee kurssisuorituksesta muita helpommalla. Tietoisuus jännittämisen hyväksymisestä, vaihtoehdoista ja tuesta kannattelee paremmin.
Ahdistuneisuus saattaa lamaannuttaa toimintakyvyn niin, että opiskelija ei kykene suoriutumaan tai suoriutuu alle kykyjensä. Opinnot voivat myös pitkittyä tai keskeytä ahdistuneisuuden vuoksi. Opiskelussa ahdistus voi ilmetä esimerkiksi koetilanteissa tai muissa arviointitilanteissa. Hyvin voimakas hetkellinen ahdistus voi aiheuttaa myös paniikkikohtauksen (kts. Paniikkikohtaus ja paniikkihäiriö).
Lukivaikeus on yleisin oppimisvaikeus ja suomalaisista korkeakouluopiskelijoista 6 %:lla on diagnosoitu lukivaikeus (YTHS KOTT, 2021). Lukivaikeus määritellään lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeudeksi. Lukivaikeuden keskeinen piirre on vaikeus tunnistaa ja käsitellä äänteisiin liittyvää eli fonologista tietoa.
Hahmotusvaikeudella tarkoitetaan hankaluutta käsitellä tai muokata näönvaraista ja tilallista informaatiota mielessään sekä luoda toimintaa tukevia mielikuvia. Käytännössä opiskelijalla, jolla on hahmotusvaikeus, saattaa olla hankalaa liikkua opiskeluympäristössä ja löytää opetustiloja sekä suoriutua opiskelutehtävistä, jotka vaativat esineiden tunnistamista, kokoamista tai ylipäänsä avaruudellista ja kuvioiden hahmottamista.
Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden haasteet saattavat näkyä opiskelijan toiminnassa esimerkiksi keskittymisen ylläpitämistä vaativissa tehtävissä tai itsenäisen opiskelun organisoimisessa. Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden haasteista diagnostisesti puhuttaessa käytetään lyhennettä ADHD.
Autismikirjolla tarkoitetaan joukkoa erilaisia aivojen neurobiologisia kehityshäiriöitä, jotka vaikuttavat siihen, miten henkilö viestii ja on vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa, sekä siihen, miten hän aistii ja kokee ympäröivän maailman. Kyse on koko elämän mittaisesta tilasta, joka johtuu keskushermoston erilaisesta kehityksestä.
Mielialahäiriöillä viitataan etenkin masennukseen, mutta myös esimerkiksi kaksisuuntaiseen (bipolaariseen) mielialahäiriöön. Mielialahäiriöistä etenkin masennus on nuorten aikuisten keskuudessa hyvin yleistä. Opiskelijan on tärkeää kuunnella omaa jaksamistaan ja ottaa huomioon riittävä palautuminen opintojen kuormituksesta.
Ahdistuneisuudella tarkoitetaan tilaa, jossa henkilö kokee olonsa jännittyneeksi, rauhattomaksi ja huolestuneeksi. Tilapäinen lyhytaikainen ahdistuneisuus ja jännittäminen esimerkiksi esiintymistilanteissa ovat hyvin yleisiä ja luonnollisia ilmiöitä opiskelijoiden keskuudessa.
Paniikkihäiriöllä tarkoitetaan toistuvia paniikkikohtauksia, eli äkillisiä, erittäin voimakkaita ahdistuksen kokemuksia. Paniikkikohtaukset voivat olla yksittäisiä, tai liittyä yleiseen ahdistuneisuuteen. Paniikkikohtaukset ovat melko yleisiä: noin 10–15 % ihmisistä kokee sellaisen joskus elämänsä aikana.
Jokaisella Aallon opiskelijalla on oikeus saada kohtuullisia henkilökohtaisia opintojärjestelyjä terveydellisten syiden perusteella.
Palautetta, kommentteja ja kysymyksiä henkilökohtaisten opintojärjestelyiden tietopankista
